Tieto projektista

Tässä hieman tietoa Seinäjoen ammattikorkeakoulun projektista, jossa rakennamme Locost kilpa-autoa.

Olemme rakentamassa Locost kilpa-autoa osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun projektipajaopintoja®. Locost projektipajojen tarkoituksena on tuottaa sääntöjen mukainen ja kilpailukykyinen Locost-luokan kilpa-auto. Projekti etenee auto- ja työkone insinööriopiskelijoiden projektipajoissa, joissa tutkitaan, suunnitellaan ja toteutetaan projektin osa-alueita.

Locost on luokka Lotus Seven -tyyppisille putkirunkoisille urheiluautoille. Historic Race Finland tarjoaa näille autoille mahdollisuuden kilpailla omana luokkanaan samoissa lähdöissä van Diemen SR Sportien ja SS1300 -autojen kanssa. Kilpailuihin hyväksytään autot, jotka ovat kaikilta osin Locost Finlandin sääntöjen mukaisia ja kyseisten sääntöjen mukaan katsastettuja. Locost kilpa-autot ovat yksi AKK-Motorsport ry:n, joka on suomalaisen autourheilun kattojärjestö, alaisuudessa toimiva ryhmä, jossa Historic Race Finland toimii ja järjestää kilpailuja Suomessa. Suomessa ajetaan neljä kaksi päiväistä kilpailua, joten yhden kauden aikana tulee ainakin kahdeksan kilpailua/harjoittelu lähtöjä. Kilpailut toteutetaan moottoriradoilla, joita ovat Kurikassa sijaitseva Botniaring, Vetelissä oleva Kemoran moottorirata, Hämeenlinnassa oleva Ahveniston moottorirata sekä Alastaron moottorirata.

Locost projektipajat on jaettu useaan eri osa-alueeseen, jotka toimivat itsenäisinä projektipajoina, tehden yhteistyötä keskenään ja vastaten tuloksista johtoryhmälle. Johtoryhmä raportoi ohjausryhmälle, joka koostuu Seinäjoen ammattikorkeakouluntekniikan henkilökunnasta.

Jokaisella projektipajalla on ohjaava opettaja. Projektipajoille tehdään projektipajasopimukset ja määritetään tavoitteet ja aikataulu. Kaikkien projektipajojentoiminta alkaa projektisuunnitelman laatimisella. Projektipajoista saatavat opintopisteet vaihtelevat käytettyjen tuntimäärien mukaan.

Jokaisesta projektipajasta pidetään päiväkirjaa, johon kirjataan viikoittain työt ja tekijät.

Opiskelijat rakentavat ja suunnittelevat autonkoulun tarjoamilla tiloilla ja välineillä. Työt tehdään pääasiassa kouluaikana. Opiskelijat kuitenkin käyttävät myös paljon omaa vapaa-aikaansa projektin toteutukseen. Locost-projektin rahoitus koostuu täysin yhteistyökumppaneilta saaduista varoista ja osista.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Brand new and improved

Back to the lab, nimittäin täksi syksyksi valmistuneelle Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Autolaboratoriolle.

Uusissa tiloissa on kilpurien hyvä olla
Kesätyöloma vierähti ohi ja Locost-kilpuri sai hieman kosketusta asvalttipintaan. Vauhtiajoissa ei kuitenkaan tänä vuonna nähty kilpurin esittelyä monen estyneen aikataulun vuoksi, mutta pääsi kilpuri sen sijaan tutustumaan uudelleen Botniaringin mutkiin.

Yhdistetty hitsaustila/Locost-tila
Kuten arvata saattaa, ei tämä reissu ihan ongelmitta sujunut, sillä sattuipa pari kiven jyväistä käydä jakohihnan välissä tehden tälle hallaa sekä venttiilikopan nurkasta ulostautunut öljy vaivasi mieltä. Käyntiääni putkirunkoisessa kilpurissa muuttui, jota pääsimme koulujen ja projektipajan jatkuessa syyskuun alussa tutkiskelemaan juuri valmistuneisiin uusiin laboratoriotiloihin.

Viaksi selkeentyi jakopään jaon sekaantuminen mahdollisesti juurikin näistä pienistä kiven palasista ja venttiilit olivat vain erittäin lievästi treffanneet männänlakien kanssa.

Veljekset vierekkäin
Korjauksena päätimme uusia jakohihnan ja hioa venttiilit seeteihinsä pitäviksi. Korjausoperaatio sujui ilman isompia ongelmia ja hattu niin sanotusti vain ”kävi irti”. Saimme Citroën varaosien myyjältä, tutummin tukijaltamme Automecalta jakohihnan, kannentiivisteen ja jäähdytysnestettä lahjoituksena korjaustoimenpiteitä edistämään.

Venttiilikoppa oli myös tosiaan vuotanut takanurkastaan hieman öljyä koneen päälle ja tämän aiheuttajaksi paljastui kierteiden puute alumiinisessa nokka-akselin takimmaisessa kiinnityspukissa. Kierteytys uudistettiin Helicoil-menetelmällä sylinterikannen irroituksen yhteydessä.

Takavalojen johdotusmateriaalit rattiakselin kaulalla
Ennen kesäloman alkua oli suunnitteilla pitkään ja hartaasti alumiinisen paisuntasäiliön toteutus, mutta tästä päätettiin luopua, sillä nestetason tarkkailuikkuna/tarkkailuputken valmistuksessa ilmeni ongelmia vuotojen muodossa. Uudeksi paisuntasäiliöksi valikoitui kansanauton ”pesupallo”.

Ryhmien työnjakoa on nyt uudistettu vapaammaksi uudistuneiden tilojen myötä, uusi toimintamalli antaa vapaammin valita haluaako keskittyä pienempään, silti projektin etenemisen kannalta tärkeään osa-alueeseen vai hallita isompaa pähkäilyä vaativaa kokonaisuutta.

Konepeiton pidätin
Havaittuna ongelmana on ilmennyt vuosikurssien vaihtumisen myötä tiedonvälitys seuraavalle vuosikurssille tai kesken menon mukaan tuleville uusille tekijöille. Tätä tiedonjanoa kostuttamaan on kehitteillä pala palalta koostuva kansio/tiedosto josta ilmenisi monia tärkeitä seikkoja.
Konepeitto kiinnitetty takaa, jarru avattu tarkistusta varten
Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tarjoamissa Moodle-oppimisympäristöissä on ollut koko projektin ajan seuranta, raportointi, valokuva-albumit, CAD-piirustukset, yleiset asiat ja suurelta osin kaikki muistitikulle sullottavissa oleva tietomateriaali jota autosta on pidetty. Tietenkään nämä tiedot eivät itsellään päivity tai ilmaannu palvelimelle vaan ne on aina jonkun sinne ladattava.

Kaikkia projektiryhmäläisiä kehotetaan ylläpitämään tätä Moodle-ympäristöä.

Kuinka monelle 3D-tulostus on tuntematon osa-alue? Veikkaan että aika monelle. Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa on 3D mallinnus ja tulostusmahdollisuus. Lisätietoja sekä opastusta oikeisiin hihoista vetoihin antavat laboratorioinsinöörit sekä koulun henkilökunta.

Vaihteensiirtäjän holkin 3D-mallinnus renderöitynä Keyshot-toiminnolla
Tästä pääsemmekin aasinsiltaa myöden uuteen kokeiluun ongelman myötä. Ongelmana on ollut tunnottomuuden puute vaihdekepissä, jonka osasyyksi on ilmennyt kulunut vaihteensiirtäjän holkki. Noh, tällainen pieni osa ei kovin paljoa voi maksaa, eihän? Eihän se hirvittävyyksiä kustantaisikaan, mutta saatavuus on ollut vielä niukkaa, niinpä päätimme kokeilla osan 3D-mallinnusta sekä tulostusta.

Tulostus vei aikaa 40 minuuttia, jonka jälkeen tulostuksessa synnytetty biohajoava tukimateriaali oli liuotettava sekä rapsuteltava pois pinnalta. Tuossa ajassa olisi kenties ennättänyt käydä etsimässä varaosaliikkeestä sopivaa osaa, mutta varastosaldon ollessa nolla, sitä saisi etsiä huomattavasti kauemmin.

Valkoinen osa 3D-tulostettu, musta osa alkuperäinen kulunut holkki
Tulevana perjantaina aiomme selvittää kuinka onnistuneesti mallinnus ja tulostusmateriaalin valinta sekä kuluneen osan korvaus onnistuu.

Mallinnusta on myös tapahtunut kesäloman aikana hankitun Build your own sportscar-ohjekirjan avustuksella, lähinnä istuimen osalta, mutta tämäkin on vielä mallinnusvaiheessa ja muutoksia mallinnukseen tulee varmasti olemaan vielä ennen mahdollista vierailua konelaboratorion levytyökeskuksella.

Kaasurunko rullaavana
Entäs kaasuauto? Kaasurunko pääsi rullaavaksi juuri ennen kesälomille siirtymistä, joka helpotti rungon käsittelyä ja siirtoa uusiin tiloihin, mutta tosiaan juurikin rullaavaksi ilman työntö-, pysäytys- tai ohjausvoimaa.

Muilta osin runko on saanut moottorille sekä vaihteistolle kannakkeet, jotka määräävät monen muun osa-alueen tilan.

Bensa/Etanolirunko:
  • Etuiskarien yläpuslat kovilla, toinen murtunut > parannus suunnitteilla
  • Jakohihnan suojat metsästettävä tai tehtävä uudet
  • Konepeiton takakiinnikkeet valmistettu sekä etukannatuksen tuesta tehty toinen mallinnusversio
  • Paisuntasäiliö vaihtunut sekä sille on tehty kannake koriin
  • Pakoputken äänenvaimentimen kannatuksen vaimennusta parannettu
  • Pohjapanssarit mallinnettu
  • Sylinterikansi irrotettu hetkellisesti ja kasattu venttiilien läppäyksen jälkeen
  • Takavaloja uudelleenjohdotettu
Konepeiton etukannake

Kaasurunko:
  • Hammastangoksi hankittu Nissan Micran ohjausvaihde, jonka sijoitusta ja kannatusta ideoitu
  • Jarrusatulat mietinnän alla, takajarrulevyt tilattu
  • Moottorin- ja vaihteiston kannakkeet valmistuneet
  • Ohjaus suunnitteilla sekä odottamassa tilattuja Uniball-niveliä
  • Tukivarsien puslista tehty uudelleenmallinnus ja puslia valmistettu konelabrassa

Ilmakuva autolabrasta
Joten todellakin projektipajan eteneminen on ollut huomattavan erilaista uusissa automaattivalaistuksen omaavissa tiloissa, mutta kuten moni talliinsa joskus siivousoperaation suorittaneena tietää, ettei siitä uudesta järjestyksestä enää löydä työkalujaan.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Because racecar

Kevään jakso alkaa olemaan pian jo lopuillaan ja pian myös aloitamme pakkaamaan Locost-projektiin liittyviä kamoja sillä saamme uudet tilat ensi lukuvuodeksi aivan kampusrannan ääreen. Osaltamme muutto tulee tapahtumaan ennen kesälomien alkamista, mutta tavoitteena tätä ennen on tietenkin saada toinen autoista ajokuntoon sekä toinen rullaavaksi.

Bensa/Etanolirungon osalta

Bensamoottori ja voimansiirto asennettu tilaansa
Citroënin Bensakone on nyt saatu kasaan parannetulla öljypohjalla, Seinäjoen Moottorihiomolla koneistetulla kampiakselilla ja uusilla laakereilla sekä tiivisteillä. Samalla myös viimeistelimme aikaisemman ryhmän koneistaman alumiinisen termostaattikotelon, joka korvasi alkuperäisen virranjakajan ja termostaatin kotelon.

Kasausvaiheessa saimme hyvin hyödynnettyä muutamia erikoisia pisteosia Automecalta lahjoituksena saaduista purkumoottoreista, jotka pelastivat ja edistivät kasausta. Suoritimme myös bensamoottorin polttoainesuuttimille puhdistustoimenpiteet ASNU-suutintesterillä ennen niiden kiinnitystä imusarjaan. Moottori+voimansiirtopaketti onkin nyt saatu kiinni runkoon, mutta tarvitsemme vielä vaihteistoöljyä sekä selvittelyä muutamissa kohdin ennenkuin voimme tehdä tulta ja tappur... siis suorittaa koeajoa.
    Termostaattikotelo/virranjakajan korvauspala
Citroenin Bensamoottori vasemmalla ja Etanolimoottori oikealla
Alumiinisen paisuntasäiliön valmistamiseen löytyi lopulta oikeat valmistusmenetelmät ja tekijät joten saammekin sen pian kiinni koriin sekä nesteet järjestelmään.

Takavalojen tullessa huomattavasti korin takaosasta esille iski idea muuntaa niitä LED-käyttöisiksi, kun samalla madaltaisimme itse valotuikun kiinnitystä, mutta tätä ideaa vielä hieman kehittelemme eteenpäin. Näemmekö vielä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun 3D-tulostimen toiminnassa, ken tietää?

Takavalo-umpio
Konepeiton kiinnitys ajoneuvoon on saanut myös muutamia erilaisia kehitelmiä sekä prototyyppejä, mutta paremman vaihtoehdon keksiydyttyä ovat prototyypit jääneet vielä keskeneräisiksi.

Myöskin nokkakartio on saamassa pian omaa pikku ritiläänsä Solid Edgen avustuksella kun mallinnustavat ovat kehittyneet.

Runko tarkastelussa nosturilla
Kaasurungon osalta

Putkentaivutin on jatkanut valmistumistaan kohti määränpäätään ja toivon mukaan saamme sen ennen kesätauolle siirtymistä valmiiksi.

Taka-akselin ripustusta on muokattu alustasarjalle sopivammaksi, mutta huomasimme että se vaatii vielä yhäuudelleenmuokkauksen/valmistuksen sääntöjen mukaiseksi, joten takapakkia tuli tässä asiassa hiukkasen eikä tätä tietenkään voinut kuin arvioida ennen alustan kiinni saamista.

Jarrumäntiä on myös vaarallisten arvioiden mukaan opittu sorvaamaan ja näitä tuleekin jo pelkästään yhdelle akselille 8 kappaletta.

Puolivalmiita jarrumäntiä
Alkuperäisestä jarrumännästä otetut mitoitukset olivat apuna sorvauksessa
Pakosarjaa on mallinnettu Solid Edgellä, sekä tähän on hankittu tueksi teoreettista kirjallisuutta ja mitoituksesta on alettu muodostamaan exel-pohjaa. Mallinnus vaatii kuitenkin ensiksi moottorin "kiinteän" sijainnin ollakseen tarkka.

Pakosarjan mutkailua
Taka-akselin muokkauksesta johtuen takasivu-paneleita ei vielä päästä leikkaamaan laserilla Seinäjoen Ammattikorkeakoululla, mutta sen tullessa ajankohtaiseksi on piirrokset pieniä muokkauksia vaille valmiit.
Takasivu-panelien mitoitus
Kaasurunko vaatii kuitenkin vielä ohjauksen ollakseen rullaava, joten ohjausvaihde tulee olemaan hankintalistalla lähiaikoina.

Etanoli/Bensarunko:

  • Moottoria, vaihdelaatikkoa, vauhtipyörää ja kytkintä soviteltu toisiinsa
  • Alumiinisen paisuntasäiliön valmistustapa löytynyt
  • Takavaloja uudelleensuunniteltu Solid Edge-ohjelmistolla
  • Muutamia korin osia puhdistettu sekä maalattu
  • Konepeiton kannakkeista tehty pari erilaista prototyyppiä
  • Nokkakartion ritilää suunniteltu

Aaltoileva pohja? Weight reduction, bro.
Kaasurunko:

  • Moottorin ja vaihdelaatikon kannakkeita suunniteltu ja aloitettu valmistamaan
  • Putkentaivuttimen valmistus edennyt
  • Taka-akselin ripustusta muokattu
  • Jarrumäntien valmistusta aloitettu
  • Pakosarjan putkien väistössä on käytetty hyödyksi 3D-mallintamista
  • Takasivu-paneleita mitoitettu

Mooottorinkannakkeiden valmistuminen käynnissä

torstai 19. maaliskuuta 2015

Pajottamaan

Ruotsin tentin jälkeen
Tenttiviikot vievät monesti mehut mehukkaimmastakin mehu maijasta tai matti meikäläisestä, joihin liittyen ensimmäinen kuva voi antaa osviittaa. Nyt opintojakson vaihtuessa projektipajatoiminta muuttuu lukujärjestysteknisesti kapeammaksi ajanjaksoksi, mutta samalla toisaalta vapautuu tilaa, jota kukin projektiin osallistuja voi myös käyttää oman harkintansa mukaan.

Myöskään autohommissa, kuten monessa muussakaan toimenkuvassa kaikki ei aina kestä ja syynä tähän voi olla väärinkäyttö, puutteellinen suunnittelu, väsyminen tai vaikkapa vallitsevat olosuhteet. Vastoinkäymisistä huolimatta Projektipajat® luovat monille  sopivan toiminnallista vastapainoa teoreettiselle opiskelulle.

Kampiakselin ja kiertokankien tilanteen kanssa onkin juuri tainnut käydä pieni väärinkäsitys tiedonkulussa > jatkossa pyrimme hoitamaan puhelinsoitot paremman kuuloaistin omaavan henkilön välityksellä. Eli kampiakseli ja kiertokanki olisivat sittenkin koneistettavissa/kunnostettavissa, joten toimitimme ne Seinäjoen Moottorihiomolle työstettäväksi, jotta saisimme mahdollisimman pian ruveta kasailemaan Citröenin bensamoottoria.

Lakeuden Hydrolta hankimme puolestaan tarpeellisia stefoja, eli aksiaalitiivisteitä sekä muuta pien hilpettä uuden vaihdelaatikon tiivistykseen.

Sammutusjärjestelmään on myös suunniteltu pienoisia parannuksia ja näitä toteutuksia varten pyrimme hankkimaan varaosia.

Alumiiniset paisuntasäiliön seinämät on saatu Seinäjoen ammattikorkeakoulun konelabralta ja paisuntasäiliön korkin suulaketta sorvattu kohti määränpäätään, suoritamme kuitenkin alumiinihitsauksen opettelua ennen virallisten kappaleiden kasaamista.

Pakosarjan laipasta valmistettu raakaversio, joka saatiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun konelabran levytyökeskukselta. Tästä on nyt tehty myös 2. versio, jossa mitoituksia paranneltu.

Turvakaaria varten tarvitsemme putkentaivuttimen, jota alamme suunnittelemaan/valmistamaan lähiaikoina.

Etanoli/Bensarunko:
  • Alumiiniset paisuntasäiliön palaset valmiina
  • Paisuntasäiliön täyttökorkkia aloitettu valmistamaan sorvin käyttöä samalla opetellen
  • Sammutusjärjestelmän muokkausta
  • Kytkimen luistoa eliminoitu muokkaamalla irrotushaarukkaa
  • Vaihdelaatikkoihin vaihdettu vuotavat stefat
  • Pakoputken kannakkeita taivuteltu
Kaasurunko:
  • Vaihdelaatikkoa sovitettu kaasumoottorin kanssa runkoon
  • Putkentaivuttimen suunnittelu/valmistus lähiaikoina
  • Alustasarjan säätöön tehty säätötyökaluja ja alustasarjaa soviteltu paikoilleen
  • Pakosarjan laipasta valmistettu raakaversio, joka saatiin konelabran levytyökeskukselta. 2. versioon parannuksia mitoiteltu.
  • Vauhtipyörän keventämistä suunniteltu

Lisäksi lisänä hieman CAD-mallinnuksen kuvia.

Kynäjousi, eli coilover sovituksessa
Pakosarjan laipan CAD-mallinnus

Pakosarjan laipan raakaversio


Vaihdelaatikon kuoria aloitettu muokkaamaan väistämään runkopalkkeja.
Iskarin säätötyökalu CAD-mallinnus

Iskarin säätötyökalut konelabran laser-leikkurilta tulleena

Paisuntasäiliön palapeli

Flektin kannakkeen CAD-mallinnus


Taka-akselin säätöpalojen CAD-mallinnus

Valmistettavien jarrumäntien CAD-mallinnus

Pakoputken ja kannakkeiden CAD-mallinnus

Päävirtakytkimen CAD-mallinnus

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Project L.O.C.O.S.T.

Vaikka Project CARS myöhästyisikin edelleen, niin Project Locost etenee kohti sulia asvalttisuoria. Otimmekin kokeiluun projektia vauhdittamaan nettipohjaisen producteev-projektinhallinnan, jonka pitäisi selkeyttää ajantasaista tiedonvälitystä sekä toimimaan pohjana järjestelmälliselle ja tavoitteelliselle etenemiselle.

Ennen hiihtoloman alkua tilasimme kaasurungolle heilahduksenvaimentajat, jotka tutummin kantavat nimeä ”iskarit” sekä varsinaiset iskunvaimentajat eli jouset ulkomaiselta toimittajalta RallyDesignilta. Hankimme myös toisen vaihdelaatikon yksityiseltä myyjältä vauhdittamaan runkojen kisakuntoon kirimistä.

Etanolirunkoon saimme Automecalta lahjoituksena pari Citröenin moottoria purettavaksi, joista toivon mukaan voimme hyödyntää pisteosia tai jopa isompiakin kokonaisuuksia. Pesimme kyseiset moottorit ja asetimme ne moottoripukeille odottelemaan hiihtolomien päättymistä samalla siivoten autolaboratorion tiloja.

Hiihtolomien aikana saimme etanolirunkoon Esko Heinosen opinnäytetyönä suunnitteleman ja valmistetun sammutusjärjestelmän. Puoliautomaattinen sammutusjärjestelmä tuleekin muuttamaan muutamia seikkoja jotka on otettava huomioon muun tekniikan osalta.


Lahjoituksena saatuja moottoreita alettiin purkamaan heti hiihtolomien jälkeen, kun samaan aikaan saimme Automecalta lahjoituksena öljynsuodattimia, öljypohjantiivisteitä ja kannentiivisteitä, sekä Autoasi Seinäjoki lahjoitti meille moottori-öljyä edistämään projektiamme.

Kampiakselin saimme hetkeksi takaisin tarkasteluun Seinäjoen Moottorihiomolta, jotta voisimme etsiä uutta sopivaa kiertokankea tai mahdollisesti koko sarjaa, sillä yksi kanki oli vaurioitunut voiteluhäiriön seurauksena niin ettei sitä voitaisi enää korjata. Kävimme metsästämässä uusia kiertokankia Seinäjoen Autopurkamolta, mutta emme tällä metsästysretkellä saaneet sopivaa saalista.

Etanoli/Bensarunko:
  • Konepeiton taivutukseen valmistettu vastimet ja peltiä taivuteltu muotoonsa
  • Paisuntasäiliöstä laadittu uudet piirustukset alumiinisille osille ja lähetetty Seinäjoen ammattikorkeakoulun konelabraan valmistettavaksi
  • Paisuntasäiliön korkkia aloitettu suunnittelemaan
  • Vanhempi vaihdelaatikko kasattu ja siirretty kaasurungon käyttöön
  • Toinen uusi (käytetty) vaihdelaatikko puhdistettu sisäisesti ja vaihdevivuston toimintaa parannettu

Kaasurunko:
  • Kaasupullon kiinnitykset tehty valmiiksi
  • Vanhemman rungon vaihdelaatikkoa sovitettu kaasumoottoriin
  • Turvakaaria aloitettu mietiskelemään
  • Takajarruja aloitettu suunnittelemaan
  • Alustasarja saapunut
Konepeitto taivutettuna
Purkumoottorit Automecalta
Uusi (käytetty) vaihdelaatikko
Paisuntasäiliön harjoitusversio
Konepeiton taitospalat
Takajarrut mietinnässä
Vanhempi vaihdelaatikko sovittelussa kaasumoottoriin
Kaasupullon pultattava kiinnike
Alustasarja
Sammutusjärjestelmän säiliö

lauantai 14. helmikuuta 2015

Tonnit paukkuu

Nimittäin uusien ryhmien yhteenlaskettu projektiin käytettyjen työtuntien määrä. Työtunnit koostuvat pääasiassa projektipajalle varatusta omasta päivästä ja jokaisen ryhmäläisen aktiivisesta toiminnasta muuna aikana. Tunnit eivät ole aina sopiva mittari tämän tapaisen projektin parissa, sillä jotkin seikat saattavat vaatia paljonkin perehtymistä ja lisäopiskelua tai yksinkertaisesti vain fyysistä työtä.

Muutama viikko onkin jo vierähtänyt edellisestä päivityksestä, joten kertaammepa tilanteen:

Etanoliautoa on purettu kohtuullisen näyttävästi ja syynä tähän on muun muassa ollut sähköjärjestelmien ja hydraulijärjestelmien tarkastelu sekä parantelu. Myös konepeiton kehittelyä irtonaisena oleva tekniikka vauhdittaa, sillä saamme operaatiota varten paremmin tilaa. Loiskelevyjä on suunniteltu ja valmistettu molempien moottoreiden öljypohjiin sopiviksi. Paisuntasäiliötä on myös suunniteltu ja olemmekin saaneet levytyökeskukselta piirtämämme raakaversion osat, joita olemme opetelleet hitsailemaan.

Kaasuauton parissa kaasupullon kannatusta on suunniteltu matalammaksi, sillä kyseinen iso komponentti vaikuttaa huomattavasti rungon ajo-ominaisuuksiin ja monen muun komponentin tai tuennan sijaintiin. Saimme myös taka-akselille Seinäjoen ammattikorkeakoulun levytyökeskukselta leikkauksesta kuvan avulla suunnitellut adapterit, joita sovittelimme tilaansa. Itsessään piirretyn kuvan jäljentäminen digitaalisesti osoitti muutamia pieniä muuttujia, sillä järjestelmän tulostusstandardit osoittivat eroavaisuuksia, joista opimme jälleen. Lasikuidusta puolestaan olemmekin saaneet jo ensimmäiset maistiaiset innokkaiden kuiduttajien toimesta ja materiaalipulan poissulkemisen jälkeen voimmekin jatkaa nykyistä tilannetta yhä pidemmälle.

Seuraavana listattuna muutamia eteneviä asioita:

Kaasuauto:

  •  Lasikuituisien osien valmistukseen hankittu lisää materiaaleja, joten niiden työstöä voimme jatkaa
  • Etuakselin pusliin hankittu materiaali valmiiksi ja seuraavaksi mietimme sopivaa koneistusmenetelmää näille
  • Etupään kolmioalatukivarsia kavennettu ja tukivarret maalattu
  • Taka-akseliin saatu suunnitellut adapterit Framin konelabran levytyökeskukselta
  • Kaasupullon kannakkeita suunniteltu ja työstetty kohti tarkoitustaan
  • Jarrusatuloiden mäntiä suunniteltu ja seuraavaksi mietimme sopivaa koneistusmenetelmää näille

Etanoliauto:

  • Runkoa purettu ja sähköjohdotuksia paranneltu
  • Sähköjärjestelmästä ja hydraulijärjestelmästä tehty toimintakaaviot
  • Flektinkannake valmiina
  • Framin konelabralta saatu leikattuja osia:
    • Vaihdekepin kehyksen raakaversio
    • Pakoputken kannakkeita
    • Paisuntasäiliön runko-osat
  • Vaihdelaatikon runko-osat pesty ja vaihteiston siirtäjiä paranneltu
  • Konepeiton taivutusta suunniteltu ja aloitettu valmistamaan tähän soveltuvia palasia

Seuraavia tonneja kohti!


Lasikuituisia kaaria syntymässä
Etanolimoottori purussa moottoripukilla
Tekniikka purettuna, sähköt selvittelyssä
Kaasupullon sijoitus ja asennuskehikon runko
Vaihdelaatikon runko-osat pestynä
Konepeiton suunnittelua
Taka-akselin adapterikehiä
Kaasupullon kannake kehittymässä